Myllyjä vaikka muille jakaa

Ihana ihana päivä takana :) Aamu tosin potki päähän aika voimakkaasti tänään. Ystäväni sää taas alotti pienellä suihkulla, tulvalla, pikemminki vedenpaisumuksella heti mun harvinaisen vapaapäivän aamuna. Siirrettiin viisaina tyttöinä lähtöä tunnilla eteenpäin yhen kivan britti aupin kans, mutta sää oliki vielä kierompi. Olin kiroileva ja uitettu pikku siili kostealla junanpenkillä, ku ihana ystäväni päätti sulkea vesihanansa ja nostaa lämpötilan takas lähelle viimepäivien lukemia. Bien sur. Viisi todella pitkää, keskilämpötilaltaan 37 asteista päivää sillä olis ollu aikaa vähä raikastaa ilmaa, mutta ca va pas koska eihän sillon oo sonjan vapaapäivä.. Bon, ei se mun päivää pilannu.
Rachael-ei sisällä kirjotusvirhettä-britti oli oikein kiva ja tapasin sen ekaa kertaa nyt. Se on ollu täälä jo 7kk nii se oli mun tour guide tänään. Tavotteena oli nähä pariisin dirty side, eli moulin rougen alue. No ei se nyt niin irstaalta vaikuttanu ku olin ajatellu. Muutamat tissit ikkunoisa ja vähä punasia valoja. En sitte tiä kuinka syntiseks paikaks se iltasin muuttuu, mutta päätettiin rachaelin kans skipata se show ;) Pyörittiin taas ihanalla montmartella ja löydettiin amelie kahvila. Tupakkatiskiä ei ollu, eikä linkuttavaa baaritarta, mutta muuten oli ihan tutun näkönen paikka :) Montmarte on kuuluisa taiteilija-alueena nii luonnollisesti haluttiin vetää wannabe-taiteilijoina ja fanaattisina amelie faneina päiväkännit les deux moulins:sisa (=2 myllyä=amelie kahvila) ihan niinku se elämäänsä kyllästyny kirjailija viinilasinsa äärellä. No niinhän siinä taas kävi, että saldo jäi yhteen..eikä se ollu edes punaviiniä. Jumituttiin sinne jutteleen niin, että tytöt sai melkein ravata seuraavan must see kaupunginosn läpi, jotta rachael ehtis babysittaan viideks kotiin. Nähtiin pantheon (älä kysy, en tiä) ja vähä latinalaista aluetta. Oon kyllä säälittävä noiden museiden ja kirkkojen kans. Onhan ne hienoja joo, mutta jos mun historian tietous ja varsinki kiinnostus jumittaa korkeintaan josain suomen itsenäisyyssodann vaiheisa, niin eipä noista monumenteistakaan nii kamalsti saa irti. Mielummin nään jotain vähä erilaista.
Päivä loppu Rachaelin kans ihan liian lyhyeen, mutta jäin kuitenki vähäks aikaa kierteleen vielä paikkoja yksikseni. Sain vähä leijuakin, kun mua luultiin 3 kertaa,(3 kertaa!!) paikalliseks. Näytin todella tärkeältä ja ymmärtäväiseltä siihen asti kunnes tajusin, että mulla ei ollu hajuakaan mitä multa kysyttiin. JA kaiken lisäks mun mielestä kaikkien aikojen paras juttu oli se, että mun koru (sellanen sulkajuttu) herätti huomiota muodin mekasa. Tyylikkäät pariisilais neitoset pysäytti mut kadulla ja kysy mistä oon ostanu tän. "Straight from Kokkola, Mic´s." "aah c'est super chic" Tai siis eihän tää mikään yllätys ollu. Itsehän himankalaisena maatilan tyttönä olen tunnettu hyvästä tyylitajustani ja uusista vaatteistani.heh. Kahvilassa tyypit taas ei voinu millään keskittyä ohjeiden selostamiseen, vaan keskitty enemmänki ihmetteleen korua ja matkiin variksen ääniä. Tres drole hein.
Huomena tää papa taas lähtee 6pv työputkelle ja kuolema odottaa, koska myös vanhemmalla pojalla on alkanu loma koulusta. Jos tästä viikosta selviän niin en kuole koskaan. Viikonloppuna lähetään sinne bretagneen sitte loppuajaks nii kohta on siis aika sanoa bye bye pariisi welcome the palace in the middle of the nowhere :( Ihana olet, vielä me tavataan. Kuvia tulee huomena nyt je vais faire un dodo. Bonne nuit.
Bisous
Sonja
P.s. Matkat on varattu kotiin 3.elokuuta. Otan junan bretagnesta pariisiin, pariisisa vaihdan metroon, metrolla kentälle, kentältä lennetään milanoon, milnosa vaihto, milanosta tukholmaan, yö tukholmasa (toivottavasti Jarnon kans jos se saa lomaa), seuraavana iltana yölautalla turkuun, aamulla turusta kokkolaan. Kohta nähään :)
P.s. Polttariporukka halus, että otan kuvan niistä , mutta sen jälkeen paljastu kamala vääryys ku kuulin, että kukaan ei ookkaan menosa naimisiin. Niitten mielestä illasta vaan tulee 100 kertaa hauskempi noilla vaatteilla. Oon samaa mieltä.